- NimiKoodiHinta
Somalian šillinki – SOS
Somalian šillinki yleistiedot ja historiaa
Somalian šillinki on Somalian virallinen rahayksikkö. Somalian šillinkin valuuttatunnus on SOS ja lyhenne Sh.So. Yksi šillinki jaetaan sataan sentiin. Šillinki valuuttana on ollut käytössä maassa jo pitkään, sen toivat maahan britannialaiset protektoraatti-isännät vuonna 1927 Itä-Afrikan šillingin muodossa. Rahayksikkö perustui Englannin puntaan. Osa somalimaasta oli Italian vallan alla, ja siellä käytettiin valuuttana somaloa, joka oli samanarvoinen kuin šillinki.
Somalia itsenäistyi 1. heinäkuuta 1960 ja kaksi vuotta myöhemmin Somalian šillinki korvasi molemmat valuutat suhteessa 1:1. Maa on sittemmin kärsinyt pitkistä sisällissodista, jotka ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti talouteen. Somalia on erittäin köyhä ja luokitellaan erittäin kehittymättömäksi maaksi. Talous riippuu lähinnä maataloudesta.
Somalian keskuspankki uudelleenperustettiin 15 vuoden sisällissodan jälkeen vuonna 2009. Valuuttaa on laskenut liikkeelle aiemmin yksityinen pankki, eikä vaihdos ole sujunut ongelmitta. Paikalliset eivät luota šillinkeihin, joten Yhdysvaltain dollarin käyttö valuuttana on yleistynyt maassa. Maahan tulee paljon rahalähetyksiä ulkomailta, joten rahanvälityspalvelut ovat melko kehittyneet. Maan rauhottunut poliittinen tilanne sekä rahalähetykset ovat merkittävästi parantaneet valuutan arvoa.
Somalian šillinki kolikot ja setelit
Somalian vuoden 2002 kolikkosarjan kolikot olivat suuruuksiltaan 1, 5, 10 ja 50 sentiä, sekä 1, 5, 10 ja 25 šillinkiä. Nykyisin kierrossa on lähinnä seteleitä, sillä kolikoiden arvo on hyvin matala. Kolikkojen etupuolella on maan vaakuna, nimi ja vuosi. Kääntöpuolella on lähinnä erilaisia paikallisia elämiä. Somaliassa on tuotettu lukuisia erikoiskolikoita. Monet niistä ovat arvometalleista valmistettuja, mutta siellä on tehty myös sarja, jonka kolikot olivat neliskulmaisia ja kuvasivat myyttisiä hahmoja.
Nykyiset setelit ovat suuruuksiltaan 5, 10, 20, 50, 100, 500, 1000 šillinkiä. Niitä on kierrossa eri versioita, sillä sisällissodan aikana seteleitä painattivat sekä yritykset että sotapäälliköt. Maassa liikkuu lukuisia erilaisia seteleitä inflaation ja sotien seurauksena. Edellisessä keskuspankin julkistamassa sarjassa vuodelta 1996 kuvissa oli tilanteita päivittäisestä elämästä, kuten laivanrakennusta ja kalastajia, sekä tunnettuja maamerkkejä, muun muassa Abdul Aziz-moskeija ja keskuspankin päärakennus.
Uusi setelisarja tullaan todennäköisesti julkaisemaan pankin järjestäydyttyä uudelleen. Erikoisseteleitä on myös julkaistu, etenkin 90-luvulla. Vuonna 1996 seteleiden yli painettiin kultaisella tai pronssisella printillä tekstejä itsenäisyyspäivän kunniaksi.